Haloo

Juoksu 1 h 15 min, peruslenkki
keskisyke 148, maksimi 162, 565 kcal
12,05 km, 9,5 kmh

Aina vaan hyvät juoksut jatkuvat. Ees taas sama matka, takaisintulomatkalla ilkeä vastatuuli.
Paksut Craftin juoksutrikoot olivat melko hyvät tällä pakkasella ja tuulella, mutta toivoisin ehkä vielä sellaisiakin trikoita, joissa on se tuulensuoja. Ettei reidet pääsisi paleltumaan.

Iso hinku oli jo päästä puolimaratoni juoksemaan, ensi vuonna menen varmasti ensimmäiseen mahdoliseen puolikastapahtumaan juoksemaan ja yritän nopsempaa aikaa kuin parhaani on, mitä se nyt oli 1h 54 min ja jotain päälle.
Tää asia, että juoksu vaan on parasta tulee säännöllisin väliajoin hyvin kirkkaana mun mieleen, niin se tuli taas nytkin. =)
Toivottavasti saan juosta ja jaksan innostua siitä vielä vuosikausia.

Viime viikonloppu oli töissä jonkin verran julkkispainotteinen. Kävi ööö... Jani Wickholm, Kristiina Brask ja yhtye Haloo Helsinki. Kukaan näistä ei ole mitenkään suosikkini. Haloo Helsinki saattaisi olla.

Laske painoindeksisi tästä. Mä olen pitkä 168 cm ja taulukoiden mukaan mun normaalipaino on 53–70 kg. Se on iso haarukka se.

Erittäin helppo ja lähes vaivaton Nakkiminestronekeitto:

• 1 pss keittojuureksia
• 1,5 dl tummaa makaronia
• 300 g nakkeja
• 200 g pakasteherneitä
• 400 g tomaattimurskaa
• kasvisliemikuutio
• valkosipulin kynsiä
• basilikaa
• oreganoa
• mustapippuria

Kiehauta 1,5 dl vettä ja lisää tomaattimurska, keittojuurekset, makaroni ja liemikuutio.
Keitä makaronit lähes kypsäksi ja paista sillä välin viipaloidut nakit paistinpannulla. Mausta nakit mustapippurilla, valkosipulilla, oreganolla ja tuoreella basilikasilpulla.
Lisää nakit ja pakasteherneet keittoon ja kiehauta.

Nakkiminestronekeitto

Kalliolla

Lumessa uija

Pieni ja karvainen usein suu mutrussa

Pulikointia

Uinti 1, 5 km, sammakko =)

Tampereen ja Nokian uimahalleista valitsin sen, jossa mulla on vähiten ollut sellainen tunne, että olen menossa pakkasessa avantoon, Tesoman uimahalli Tampereella.
Tesoman halli on Tampereen uusin ja aika hieno, altaat ovat terästä.

Hämmästys oli suuri kun astuin allastilaan, niin siellä ei ollut niin kylmä kuin ennen eikä vesikään tuntunut oikeastaan yhtään kylmältä. Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen ja varmaan nytkin oli joku hetkellinen häiriö mun olotilassa. Ja minä olen käynyt erittäin monta kertaa ja monessa uimahallissa.

Mutta kuten tiesinkin, altaassa olo tuntui varmaankin kuin kalalta vedessä, niin luontevasti uinti sujui. Uin "sammakkoa" ja ensimmäisen kilometrin ajan katsoin, se oli 23 minuuttia. Vauhti oli reipas, luonnostaan tuleva, ei rehkitty.

Kokeilin myös muita uintitekniikoita, lähinnä kroolia, mutta se on kyllä vielä hakusessa. Ei sujunut ja joka kerta kun koitin niin varpaasta alkoi vetää suonta. Pitää varmaan hankkia se pullari, joka sujautetaan jalkojen (reisien) väliin pitäen ne pinnalla ja uimari voi siksi keskittyä pelkästään käsiinsä.

Kaiken kaikkiaan uintireissu sujui hyvin, tuli heti mieleen kaikki uinnin mukavat asiat. Tosin kuntoni lienee kasvanut jonkin verran, sillä tämmöinen puolentoista kilometrin pulikoiminen ei vielä tehnyt "kuntoillutta" olotilaa.

Uimassa käyntiä on nyt pakko jatkaa, ajattelee hän.

Hassua oli se, että liikuntasetelit käyvät tuolla uimahallissa kertamaksuun, mutta kymmenen kerran korttiin eivät. Mää inhoon koko seteleitä ja sitä, että työpaikan panos niiden kanssa on niin pieni. Ihan minimaalinen.

Jo kulahtanut uimapuku ja edelleen hyvät uimalasit

Vähäjärven ympärystää

Juoksu 2 h 16 min, pitkä lenkki
keskisyke 138, maksimi 153, 875 kcal
20,1 km, 8,9 kmh

Nyt on kiikun kaakun, että meneekö pitkästä lenkistä, mutta menköön näin talvella. Periaatteessa mun pitkän lenkin raja (omassa päässäni) on jotain 25 km.
Lenkki sujui erinomaisesti; tarpeeksi hitaasti ja matalalla sykkeellä. Lieneekö tällä muutaman kilon putoamisella osuutta? Mä luulen, että on ja tulee vielä olemaan enemmänkin. Mulla on oma rajani painon suhteen, johon tähtään ja sitten projekti on siinä. Ihan kohta mahdun yksiin housuihini. =)

Olen muuten liittynyt Tampereen Juoksijoihin, kakskymppiä vuosi ja niillä on ainakin kolme yhteislenkkiä per viikko, erilaisia. En (yllättäen) ole vielä ollut yhdelläkään, mutta jossain vaiheessa menen.

Joitain valokuvia Pirkkalan keskustassa olevan Vähäjärven ympäriltä, utuinen ja pimeähkö päivä on ollut:

Ympäri järven on asutusta

Mun tenniskentälle on tapahtunut jääkiekkoasia =/

Kaksi Kalevia

Siinä ne möllöttivät ja saivat lumipalloja tykönsä keskustan typeriltä koululaisilta

Hyvän ruoan päivä

Juoksu 1 h 17 min, peruslenkki
keskisyke 151, maksimi 166, 629 kcal
12 km

Pitkästä aikaa yhdistin juoksulenkkini koirien kanssa lenkkeilyyn. Ajatuksena kamala, mutta toteutuneena ihan hyvä lenkki.

Otin lehmän hermot mukaan ja pakkasin kakkapussit juoksutakin taskuun ja toisen koiran toiseen käteen ja toisen toiseen.
Matka sujui ihan normaalisti kakkapysähdyksiä lukuunottamatta.
Välilä päästin Tärpän irti, mutta sehän jäi hajujen perässä paljon jälkeen musta ja Mortista ja se oli otettava takaisin remmin päähän. No, sidoin Tärpän remmin vyötäröni ympäri, että toinen käteni jäisi vapaaksi ja se oli hyvä ajatus. Koira juoksi kuin unelma mun vierellä, kertaakaan vetämättä mihinkään suuntaan, ei edes hidastellut.

Kertaalleen pysähdyttiin juomaan.

Vain yhden kerran matkalla hermostutti eikä sekään johtunt koirista vaan edellä menevästä koirankusettajasta.
Juostiin autotien vasenta reunaa ihan normaalisti ja edellä meni nainen noutajansa kanssa. Päätin siirtyä hurttineni autotien oikeaan reunaa, jotta päästään mahdollisimman helposti ohi. Ohitus sujui ihan hyvin, mutta heti sen jälkeen nainen päästi koiransa pitkässä remmissä tien yli tunkemaan nenänsä lähes mun koirien perseeseen. Siis niin lähelle, että rähinä olisi tullut jos olisi rähiseviä koiria. Sanoin sille naiselle, että älä päästä sitä koiraa näin lähelle ja jatkettiin vaan matkaa.
Toi on niin tavallista käytöstä koirankusettajien joukossa, en käsitä mistä syvältä se kumpuaa. Tässäkin tapauksessa se nainen kyllä näki, että me ei haluta jäädä lörpöttelemään vaan menemme reippaasti ohi.
Eri asia olis jos oltais oltu sunnuntailenkillä ja voi sitä silloinkin kysyä, että voiko koira tulla haistamaan.

Tuhat ja yksi kertaa tapahtuu se, että vastaantuleva koiranulkoiluttaja jämähtää pienenkin koiransa kanssa keskelle tietä odottamaan ja vahtaamaan kun toiset yrittää mennä nätisti ohi ja sitten päästetään se oma pikku karvaturri narulla sentin päähän mun koirista.
Mä en yleensä ainakaan oma-aloitteisesti jää muiden koirien kanssa turisemaan, sillä koirat innostuvat ja kohta ollaan remmit solmussa yhdessä kasassa. Jos olis vain yksi koira niin asia olisi taas eri.

Tärppä osaa ohittaa kauniisti toiset koirat, mitä nyt välillä on vähän liian kiinnostunut ja meinaa vaihtaa puolta, mutta silti se tulee aika hyvin mun vierellä. Mortti on lähiaikoina aloittanut ärinän ja murinan kun vastaan tulee vieras koira. Toivottavasti moinen käyttäytyminen menee ohi.
Pitää varmaan ottaa herkkunakkeja lenkeille ja kiinnittää sen huomio niihin kun koira on näköpiirissä. Haasteellista tästä tekee taas se, että samalla mun pitää pystyä hallitsemaan Tärppää, mutta se lienee helppoa, sillä se on hyvin perso nakeille ym. herkuille.

Illalla käytiin syömässä Marusekissa, joka on muuttanut isompiin tiloihin ja samalla ruokalista on laajentunut. Söin sushia; kuusi riisipalleroa raa´at kalanpalat päällä ja neljä merilevään käärittyä risiä, kasviksia sisällä. Yhtä hyvää oli kuin aina ennenkin. Nam.

Ravintola Maruseki

Annokseni

Vilukissa

Hirveintä talvessa on paleleminen, varsinkin silloin jos se on ympärivuorokautista kuten mulla taas näinä päivinä saattaa olla. Olen aina kärsinyt viluisuudesta ja palelen täällä kotonakin vaikka meillä on 21 astetta lämmintä eikä vedä.
Jos olisi 22 astetta niin sitten en palele, raja menee siinä. Mutta 22 on jo niin lämmin, että muut hikoilevat siinä määrin, että se on liikaa.

No, toimenpiteitä on jo tehty jatkuvan nurinani johdosta, Juha kävi tuolla yläkerran lattian ja alakerran katon välissä säätämässä lattialämmitysjuttuja jotenkin.
Toimenpide, jonka itse aion toteuttaa tässä samantien: menen kaupungille (Tampereelle) ostamaan lisää lämmintä vaatetta päälle. Villasukkaa, aluskerrastoa, villapaitaa, housua.
Moikka.

Juoksuja

Juoksu 10 km, peruslenkki

Juha oli mukana juoksemassa ja jotenkin kummankin juoksu kulki aika kankeasti. Juhalla ei yleensä juoksu suju huonosti, mutta nyt oli syönyt ranskalaisia ja epäterveellistä ruokaa päivällä sekä ollut koko päivän menossa ja (ainakin tuunailemassa traktoria kun siihen tuli joku häikkä).

Talvilomani on siis tammikuussa jo, jee jee jee. Toivottavasti pian saadaan varattua joku mökkeröinen syvältä (korkealta) lapista.

Ensi vuonna ajattelin osallistua ainkin Pirkan pyöräilyyn (134 km), huh mikä matka, mutta enköhän sen onnistu polkaisemaan.

Kuvia mulla nyt ei ole muita kuin viime kesältä Berliinistä, haluaisin sinne(kin) takaisin:

Apfelschorle-juoma on käynyt tutuksi jo aikaisemmin Saksan reissuilla, hyvää

Berliinin muuria, näistä kuvista tulee niin masentava tunnelma

Ihmeellisiä rakennuksia, niin jotenkin vanhanaikaisen moderneja, tämä on se tunnelma, joka päällimmäisenä jäi Berliinistä mieleeni

Niin talvista

Juoksu 1 h 22 min, peruslenkki

keskisyke 147, maksimi 167, 590 kcal

12,1 km

Lenkki isossa lumipyryssä ja -pöherössä. Oli kyllä hienoa juosta (tarpoa) pimeellä kelillä lunta paljon maassa ja puissa eikä ketään näkynyt missään. Niin talvinen ja jopa jouluinen tunnelma.

Talvi tuli jotenkin äkkiä, vai sulaako tämä kaikki valkoisuus vielä ehkä pitkäksikin aikaa pois? Toivottavasti ei.

Oikein odotan lumitöitä. Juhakin odottaa. =) Meillä on vaan vähän eri motiivit, mää odotan lumitöitä kuntoilun kannalta kun saan kolata ja Juha odottaa, että saa tehdä traktorilla lumityöt.

Enimmäkseen mun blogiin tullaan hakusanalla valkosormisuus. Joo, no on se ainakin taas ajankohtainen asia mulle ja varmaan muillekin siitä kärsiville.

Joka ikisen lenkin jälkeen noin reilun viiden minuutin sisälläolon jälkeen sormia ja koko mua alkaa palella ihan hirveesti, ihan jääkalikaksi asti. Siinä samassa sormet tulevat valkoisiksi ja jähmeiksi, huonosti toimiviksi.

Ongelma poistuu aika hyvin pitkässä lämpimässä suihkussa.

Tän valkosormisuuden takia en varmaan koskaan voi toteuttaa sitä, että menisin juosten uimahalliin, sillä olisin ihan jääkalikka ja sormet vitivalkoisina ennen kuin ehtisin altaaseen asti.

Kettumainen ongelma, mutta ei kai sitten mikään kovin vakava.

Nyt on kunnolla lunta

Tikapuut

Rentoa meininkiä

Juoksu 1 h 33 min, peruslenkki
keskisyke 146, maksimi 168, 727 kcal
15,1 km

Voi vihtori miten hienosti lenkki sujui kolmen juoksemattoman päivän jälkeen. Tuntuu, että olisin voinut juosta vaikka maratonin. Muutenkin alkaa olla tunne, että maraton sujuisi taas. Pois ovat ne aatokset, etten muka ikinä enää pääsisi maratonia maaliin saakka.

Pyrin siihen, että mun luonnostaan tuleva perusjuoksuvauhti olisi kymmenen kilometriä tunnissa, ja tänään se oli tosi lähellä ja vielä aika alhainen keskisyke. Jee.

Voi olla, että juoksu meni hyvin senkin takia, että sain tänään kaksi yritykseni työtä päätökseen ja seuraavat päivät voin keskittyä pelkästään palkkatyöhöni kunnes vapaat koittavat. Ja mikä parasta, voin pitää täydellistä vapaata halutessani kaikki viisi päivää. Nimittäin mitään hengenhätää ei ole seuraavaa yritykseni työtä aloittaa. Ihan luksusta ja ihmeellistä.
Aion ensi viikolla juosta pitkän lenkin ja nyt lupaan vielä, että menen uimahalliin jonain päivänä. Ihan varmasti meen, että saan edes jonkinlaisen uintiputken aloitettua vihdoin.

Ensi vuotta juoksun kannalta ehdin mietimään ja aion juosta yhden maratonin, muutaman puolikkaan, yhden kympin ja sitten jonkin mittaisen triathlonkisan tai pari. Siinä sitä on liikunnallista tavoitetta taas vuodeksi.

Juoksulenkki meni muuten lumisateessa ja viimassa, sekin tuntui hienolta. Talvi ja syksy on kyllä ehdottomasti niitä mun vuodenaikoja. En osaa päättää kumpi on mieluisampi.

Saunan piippu

Koiramaista elämää

Tarkoitukseni oli tänään mennä juoksemaan, mutta en ehtinyt sitten millään. No, se tarkoittaa sitä, että viikon neljä juoksukertaa saattaa kaikki olla peräkkäisinä päivinä loppuviikosta.

Meillä on harvoin koiraseuraa, mutta viikonloppuna päästiin pitkälle ulkoilulle pikkukoira Samun kanssa ja toivottavasti tästä alkaa suht säännölliset lenkit isolla porukalla. Oli kivaa sekä koirilla, että omistajilla.

Mun koirat suhtautuivat ihan yhtä ystävällisesti uuteen tuttavuuteen Samuun kuin Samu mun koiriin. Kukaan ei ärhennellyt kertaakaan. Lopuksi juotiin vielä kahveet meillä sisällä ja koirat olivat tosi hienosti sisätiloissakin.

Tärppäkin osaa hienosti olla pikkuisten kanssa, vaikka leikeissä sen tassu saattaa jonkin verran voimallisesti läpsähtääkin päin pikkukoiraa.
Olis joskus hieno saada isompikkokoistakin koiraseuraa niin sais Tärppäkin leikkiä oikein kunnolla.

Tänään olen käynyt Tärpän kanssa lääkärissä, sen silmä alkoi eilen rähmiä oikein urakalla ja silmätulehdushan sillä on. Ei ole kyllä mikään ihme, sillä sen verran se möyrii tuolla ojissa ym. Mitään naarmua ei silmässä ollut, että ihan bakteeriperäinen tulehdus, sanoi tohtori.
Nyt sitten kymmenen päivää neljästi päivässä tippa molempiin silmiin ja samalla Mortin silmien tarkkailua, sillä tulehdus leviää tosi helposti ja kaiken huipuksi Mortti on tosi kiinnostunut Tärpän silmästä ja haluaisi nuoleskella sitä vähän väliä.

Ja kuten tavallista, lääkäri tykkäsi Tärpykästä. Sanoi, että se on kyllä mukvava koira kun se on niin helposti käsiteltävissä.

Valaistus erään asian suhteen on tapahtunut: alan harjoitella itse Tärpän trimmaamista. Se on vaikeaa, mutta opittavissa ihan varmasti.

Tärppä, Samu ja Mortti

Kokoeroa löytyy

Suunnilleen samanikäiset

Pumpulipallero

Loisto

Juoksu 1 h 36 min, peruslenkki
keskisyke 143, maksimi 161
15 km

Juoksu 32 min, vauhtilenkki (toissapäivänä)
keskisyke 164, maksimi 176, 317 kcal
6,14 km, 11,2 kmh

Eilen oltiin Yö-yhtyeen Loisto-kiertueen Tampere-Talon loppuunmyydyssä konsertissa ja hyvä oli. Taas. Ainahan se on.

Ei ole parempaa paikkaa suosikkiyhtyeen keikalle kuin iso konserttisali. Siitä saa niin paljon enemmän kuin jossain hikisessä baarissa salmiakkikossulasi kätösessä ja tukka jumissa. =)

Konsertti oli ihan mahtava ja hyvät paikat saatiin. Muitakin artisteja lavalla nähtiin. Tottakai Jussi Hakulinen vetäs monta biisiä (miks hänen pitää aina tunkea ittensä laulamaan Yön konsertteihin =/), Maria Lund, joku porilainen kuorotyttö ja yhtyeen oma basisti.
Taustalaulajana oli kiireinen Suvi Teräsniska jonkun toisen nuoren naisen kanssa.

Ensimmäisen kerran taisin nähdä yhtyeen laulajalla muun kuin mustan paidan. Olen nähnyt / lukenut haastattelun, jossa Lindholm sanoo, ettei ikinä muita kuin mustia vaatteita keikoille. On tainnut vanhentua ja viisastua sitten tuon haastattelun.
Musta ei sitä paitsi pue niin monia ihmisiä kuin luullaan. =D
Minkähän ihmeen takia muuten kuvitellaan, että musta sopii kaikille? Kun se ei sovi.

Kuuntelijoiden joukossa taisin nähdä Mustat Enkelit yhtyeen laulajan, ihan varma en ole, mutta saman näköinen kaveri ja luulen, että se oli se.

Maria Lund ja Olli Lindholm

Hieno keikka hienossa salissa

Talvi tulloo

Juoksu 1 h 15 min, peruslenkki
12,1 km

Lähdin juoksemaan tutun reitin ilman sykehärveleitä ja vauhti oli sitä peruslenkkikamaa.
Ihan rentouttavaa oli juosta kun ei tarvinnut kertaakaan katsoa aikaa tai sykettä.

Voisi varmaan enemmänkin juosta iman mittareita, kyllä mulla jo peruslenkkivauhtiin hyvä tuntuma on, samaten nopeampi tasavauhtinen lenkki menis ilman syketietoja.

Lunta on nyt meidänkin maassa. Ainakin sen verran, että se säkkipimeää pihaa valaisee hyvin. Hyvä hyvä, mitä enemmän lunta, sitä parempi mieli.
Ihan pikkuisen kirpaisi koirien kanssa lenkillä kun olimme niin Tärppä tapansa mukaan menee vesiin kävelemään ja niinhän se nytkin pääsi johonkin kuraojaan ja kun kotiin tultiin, sen tassut ja parta olivat jäätyneessä kuravedessä ja pikkuhiekassa.
No, se vesi ei tod. sulanut lattialle kun vein koiran suihkuun. Huuhtelin ja hinkkasin ja hinkkasin ja huuhtelin ja lopputulos on puhdas ja iloinen mustaterrieri.

Luomuviinejä on tosi vähän tarjolla, ihan paria laatua vain olen nähnyt alkoholiliikkeissä. Tänään näin siellä jotain uutta luomupunaviiniä. Kausituote, jouluinen. Lasillinen sitä odottaa minua nyt.

Luomua on tämä

Kulkee kulkee

Juoksu 1 h 17 min, peruslenkki
keskisyke 150, maksimi 171, 679 kcal
12,5 km

Ensimmäistä kertaa kevyemmän ruokavalioni aikana juoksu kulki tosi hyvin, ihan entiseen malliin. Se johtunee siitä, että eilen mulla oli oikein mässäilypäivä. Söin paljon ja kaikenlaista.
Välillä jo meinas usko loppua, että juoksu ei ikinä enää kulkisi tosi energisesti, vaikka toisaalta päässä on kyllä se tieto, että ei se voikaan kulkea täysin normaalisti jos samalla aikoo hiukan keventyä. Laihtuminen ja juoksu ei vaan kuulu oikein yhteen.
No, jossain vaiheessa mun vähempikalorinen ruokavalio päättyy ja juoksu palaa ennalleen. Se on hyvä se.

Menomatkalla mun tumppu putos maahan taskusta ja tulomatkalla löysin sen puunoksalta. Onneksi, sillä hyvät tumput ovat ne.

Tiistaina olen menossa kattomaan Nääshallille miltä se taekwondo oikein näyttää. On kuulemma haluttaessa raskasta ja kunnollista urheilemista, mutta voi myös harrastaa kuntoilumielessä kevyemmin.
Kiinnostaa paljon tämäkin, olen jutellut aiheesta alan harrastajan kanssa paljon ja vielä vähän enemmänkin ja lukenut netistä. Hieno laji.

Jos kurssille menisin, en kuulemma olisi vanhin siellä. Sitä olen ehkä eniten menossa katsomaan, että minkä ikäistä porukkaa siellä on.

Joogakurssi käynnistyi ilman minua kun en saanut ketään mukaan.

Mortti pakenee kylmiä ilmoja vällyjen alle

Kerällä

Aasialaista suomalaisittain

Aasialainen wokki ahvenella:

• 3 rkl öljyä
• 4 kpl valkosipulinkynttä murskattuna
• 4 kpl kananmunaa
• 2 levyä riisinuudelia
• 2 rkl limetin mehua
• 4 rkl maapähkinöitä murskattuna
• 1 rkl Chili-tahnaa
• punasipuli
• 1 dl pavunituja
• 2 rkl thai-kala- tai muuta thaikastikettakastiketta
• ahventa

Laita nuudelit likoamaan kylmään veteen 20 minuutiksi. Valuta ja lisää kiehuvaan veteen minuutiksi. Valuta ja huuhtele.
Kuumenna öljyä pannulla ja lisää valkosipuli ruskistumaan kevyesti.
Lisää munat ja sekoita koko ajan niin, että munat menevät rikki, eivätkä kypsy litteäksi paistetuksi kananmunaksi.
Lisää nuudelit sekaan ja kääntele hyvin. Lisää yksi kerrallaan, koko ajan ruokaa hyvin lastalla käännellen, limettimehu, kalakastike, pähkinät, chilitahna, sipuli ja pavunidut.

Nosta tarjoilulautaselle, lisää paistetut ahvenfileet annoksen päälle, koristele limellä.

Alkuperäinen resepti on Kiloklubi.fi:stä jota olen hiukan muunnellut. Tulista ja hyvää oli.

Ruoanlaitto on yksi mukavimmista harrastuksista silloin kun siihen on sopiva hetki.

Thaimaalainen wokki suomalaisella kalalla

Papuja

Syksykuvia ja Amerikansapuskaa

Juoks u1 h 17 min, peruslenkki, eilen
keskisyke 150, maksimi 168,664 kcal
12 km

Pirkkalan Citymarket on jotenkin kohentanut olemustansa, vihannes- ja hedelmäpuoli on laajentunut entisestään, luomua on tullut koko kauppaan sinne tänne reilusti lisää.
Siellä oli muuten myynnissä maailman tulista chiliä, tai ainakin niin paketissa luki. Huh, en ostaisi.

Tänään kuitenkin keskityin katselemaan mitä kaikkea siellä oli Amerikanhyllyissä ja olihan siellä vaikka mitä. Oli valmis marjapiirakan täyte säilykkeenä, oli piirakkapohjaa, sinappia, karamelliä, vaahtokarkkeja ja vaikka siis mitä yliamerikkalaista. Pannukakkusiirappeja, jelloa, suklaakeksiaineksia jne.

Tota jelloa olen joskus syönyt ja se on niin hyytelöä, että sujahtaa ilman avustusta kurkusta alas.

Ostin kirsikkakarkkeja, bbq-kastiketta, jelloa, vaahterasiirapilla täytettyä suklaata. Paljon jäi vielä ostettavaa ja maistettavaa.

Hiutaleet eivät kuulu asiaan

Kaatopaikantiellä

Juoksu 1 h 32 min, peruslenkki
keskisyke 150, maksimi 166, 807 kcal
15,03 km, 9,8 kmh

Mukava lenkki sen takia ainakin, että oli uudet vaatteet.
Nyt mulla on se SOC:n juoksutakki, juossa on ne peukalonreiälliset lisäpätkät hihoissa. Vatvoin jonkin aikaa Niken takin ja tämän takin välillä. Nikessä oli se peukalonreikä siinä hihassa ilman mitään lisäkankaita. Päätös oli kuitenkin helppo, halusin mieluummin oranssin takin kuin mustan ja Nikeä oli vain mustana.

Juoksin meiltä Pirkkalan Golfkentälle ja takaisin samaa reittiä. Tietääpähän nyt, minkä pituinen matka se on, niin ei aina välttämättä tarvitse ottaa gps-juttua mukaan.

Juuri ketään ei näkynyt, ainoastaan yhdessä kohdassa oli koiraihmisten autoja joku kymmenisen kappaletta tien vieressä. Mettässä näkyi olevan saksanpaimenkoiria ja rotweilereitä liivit päällä. Mitä lie haku-juttuja harrastivat.

Uudet kuteet

Hiha

Ongelma-asia

Asia, johon olen törmännyt useammin kuin muutaman kerran on se, että jos haluan ostaa jotain ihan perusjuttua, yksinkertaista jota luulis saavan joka luukusta, ei meinaa onnistua sitten millään.

Pitkän aikaa olen jo kolunnut kauppoja löytääkseni Adidaksen verkkarit normaalia verkkarikangasta, siis pelkät housut. Olis ne saaneet olla muunkin merkkiset.
Ainoat mitä olen löytänyt on ollut miesten housuja tai sitten kokonaisia verkkapukuja (2 kpl). Verkkapuku ei ole mahdollinen, sillä sillä takilla en tee yhtään mitään.

Nyt kuitenkin olen moiset saanut hankittua jostain ihme postimyynnin outletista, josta en yleensä ikinä tilaa mitään. Nyt oli kuitenkin tilattava ja kun jäännösmyynti oli kyseessä, värivaihtoehtoja ei löytynyt monia, ainoastaan valkoinen.

Erikoista on se, että urheiluliikkeissä ei paljoa näitä verkkarikankasia housuja ole. Luulisi, että olisi.

Adidas verkkarit

Sitä sun tätä

Juoksutossut saatiin vihdoin ja viimein päivitettyä meille molemmille. Jes.
Kuten arvata saattoi, sekä mun että Juhan jalalle parhaat olivat tutut Matti Nykäset, Adidakset.

Adidas Adistar Ride molemmille. Mun maksoi 129 € (ovh. 155 €), Juhan kengät maksoivat saman verran.

Kokeilin taas koipeeni Asicsen jotain kenkää ja sekin oli aika hyvä, mutta siitä vielä paremmasta Asicsesta, jonka olisin voinut vaihtelun vuoksi ostaa, oli kokoni loppu.
Joudutiin muuten molemmat ostamaan numeroa entistä isommat juoksutohvelit, lieneekö koot muuttuneet Adidaksella tai sitten jalkamme olivat turvoksissa tai kasvaneet. =)

Talvijuoksutrikootkin ostin sitten tarjouksesta. Craftin perusmallin mustat trikoot alennettu hinta 29,90. Halapaa kuin hotapulveri. No ei oo, kamala määrä rahaa meni muutamaan juttuun. Hyi kamala.
Mutta ei se niin kovin onneksi kirpaise, tuhlaajaluonne kun olen. Juoksutakkikin siellä Ideaparkissa odottaa noutajaansa eli minua.

Huomenna heti menen kokeilemaan juoksupoluille tossuja ja ehkä housuja. Toisaalta kynnys pitkissä trikoissa juoksemiseen on ollut valtava, että voi olla, etten niitä uskalla vielä laittaa ainakaan valosan aikaan. Juha kyllä vakuutti kaupassa, että oikein hyvin voin moisissa puikulahousuissa juosta. Näkeeköhän sitä ittensä erilaisena kuin on?

Juoksutrikoot, Mortti oli kaapattava syliin kun se pyöri tossujen edessä kameran tiellä

Mun kenkä hempeine väreineen

Juhan kengät hienoissa väreissä

Työasiaa

Työ on se, joka pitää mut näinä päivinä kiireisenä. Ihan stressiin asti ja stressi on paha tunne, pois se minusta.
Olen kyllä oppinut analysoimaan, että useimmiten teen työasioista sen stressin itselleni ihan itse. Ei asiakkaat tai työstäminen, ei, vain minä itte määrittelen aikataulujani huonosti ja jotenkin teen sitten hommaa siten, että se on kyllä ajallaan valmis, mutta olen aloittanut sen liian myöhään. Usein. =/

No nyt on kantta vaille valmiiksi saatettu lasten pistetehtäväkirja, ohessa yhden sivun kuva.

En mä tiedä kiinnostaako ketään nämä mun yrityksen työt, mutta näyttämällä kuvia se on helpompi kertoa, mitä oikein teen kuin sanallisesti. Olen huomannut sen kun joku työkaveri vaikka kyselee, että mitä sitten oikein teen niin ei välttämättä aukene asia.

Seuraavaksi lähetän tämän työn reprotaloon sähköisesti, joka tulostaa siitä painolevyt ja painolevyt taas lähtevät painotaloon ja painamisen jälkeen arkit taitetaan taittokoneella ja nidotaan vihkoksi kannen kera stiftauskoneella ja leikataan puhtaaksi. Pakataan lavoille ja rekalla kohti kaupan hyllyjä. =)

Tämä mun työ kotona on tosi mukavaa, varsinkin silloin kun kyseessä on joku lasten juttujen piirtäminen, mutta olen huomannut, että tarvitsen sen toisenkin työn siellä härdellipaikassa. Siinä on erittäin mukavaa se, että ne työt jäävät työpaikalle kun sieltä kotiin lähden. Eivät pyöri päässä. Enää en ihan välttämättä halua, että yritykselläni olisi niin paljon töitä, etten tarvitsisi tätä toista työtä. Toisaalta haluan ja toisaalta en.

Tarjolla punajuurta

Juoksu 1 h 35 min, peruslenkki
keskisyke 149, maksimi 168
15 km

Juostessa oli tuulista kuin olis ollut jossain merenrantakaupungissa. No ei nyt ehkä ihan niin paljon, sillä muistan kun aikoinaan Raumalla saattoi tuulla niin kovaa, että ei henki meinannut kulkea vastatuulessa. Se oli kamalaa. =)

Paahdetut punajuuret:

Kuori ja lohko punajuuret haluamasi kokoisiksi lohkoiksi. Pyörittele ne vähässä määrässä öljyä ja suolaa. Paista uunissa vuoassa tai pellillä 200 asteessa noin tunti. Kypsyys selviää kokeilemalla. Ripottele lopuksi pinnalle vaikkapa seesaminsiemeniä. Tarjoa ahvenen lisukkeena. =)

Paahdetut punajuuret

Hernekeittopäivä

Juoksu 1 h 34 min, peruslenkki
keskisyke 148, maksimi 161, 823 kcal
15,2 km

Juoksu ei ihan parhaalla mahdollisella tavalla sujunut, sillä olin pukenut vaatetta päälle vähän liikaa. Varmaan sen takia tuli laitettua ylimääräistä päälle kun palelin kotona ennen juoksua syötyäni ruuan. Täytyy muistaa ens kerralla, sillä on aika kamalaa jos juostessa on liikaa vaatetta.

Käytiin tänään Ideaparkin Vepsäläisessä kattomassa meidän tulevaa omaa joululahjatuolia. Aiotaan sijoittaa toistemme joululahjarahat yhteiseen olohuoneen tuoliin. No, ihan pelkät lahjarahat siihen ei (ei tod.) riitä, sillä se tuoli maksaa paljon. Mutta siitä on haaveiltu ja se ostetaan ja sen on tarkoitus palvella vuosia ja vuosikymmeniä. Ilman nojatuolia tässä ollaan vuosia oltu sen takia, kun ei olla haluttu ostaa mitään väliaikaisratkaisua.

Urheiluvaatteissa suosin yleensä Intersportia, mutta kun Ideaparkissa kerran oltiin, kävin Stadiumissa vilkaisemassa juoksuvaatetarjonnan. Siellähän on se ihme merkki, mikä lie Soc (ihmeellinen), myynnissä ja heti löytyi mun tarpeisiin sopiva juoksutakki. Linkissä on miesten malli, mutta samaa takkia on naisillekin. Takki oli hyvä päällä ja mikä tärkeintä, siinä oli ne ranteen- / kämmenselänlämmittimet. Ja toiseksi tärkeintä, ihan mahtis väri.

Ton takin mä aion ostaa. Siis näillä näkymin, mieli saattaa muuttua sitä mukaa kun urheilukauppoihin astun. Samaan sarjaan oli talvijuoksutrikoita, pakko ainakin kokeilla jos vaikka uskaltaisin ostaa. Mulla ei ole ollut vielä yksiäkään pitkiä juoksutrikoita, aina jotain hulmupuntteja vaan.

Koirien kanssa aamulla käveltiin Tampereen Euromarketilta Hervannan hyppyrimäelle. Parin tunnin reissu siitäkin tuli, ihan mukava.

Tehokas olo kun olen omien töiden ohella ehtinyt vaikka mitä. Tämän viikon hommailen taas uuden lastentehtäväkirjan parissa; pisteestä pisteeseen tehtäviä tällä kertaa.

Huomenna mulla on palkkatyöpaikassani kehityskeskustelu vai mikä lie puhuttelu onkaan. Saa nähdä. Olin varmaan niin paljon äänessä edellisessä palaverissa, että keskustelu lienee tarpeen. =)

Hernekeitto valmistuu vaikka näin:

500 g luomuherneitä
iso sipuli
kaksi porkkanaa
suolaa
1 tl meiramia

Laita herneet likoamaan kahteen litraan vettä yön yli.
Keitä herneitä liotusvedessä tunnin verran jonka jälkeen lisää silputtu sipuli ja porkkanapalat.
Keitä vielä tunteroinen. Mausta meiramilla ja suolalla. Syö.

Juhan eväsrasiaan sujahtaa hernekeittoa, johon paistetaan pekonia päälle.

Päivällinen